Tällä hetkellä, mua seuraa jokin huonon tuurin kierre. Ensimmäisenä Stellan ensimmäinen poikue, joka oli pitkään suunniteltu ja kauan odotettu. Sehän päätyikin täydelliseen epäonnistumiseen. Poikaset elivät lähes kahden viikon ikään, kunnes Stellalle iski raju nisätulehdus yhteen nisään. Kivun takia Stella joutui karsimaan poikasensa. Olin henkisesti panostan tähän projektiin enemmän kuin täysillä ja jäljelle jäi ainoastaan suuri suru, romahdin. Tiesin kyllä, että poikasiin liittyy paljon riskejä ja huomioin tekemisiäni joka päivä. Noh, Stella sai antibiootti kuurin, joka auttoi nopeasti tulehdukseen. Nisän viereen kuitenkin ilmestyi paise, jota tarkkailin viikko tolkulla, eikä mitään kuitenkaan tapahtunut. Lopulta paise puhkesi ja jäljelle jäi pieni rupi. Pian rupikin putosi.
 |
| Tulehtunut nisä |
 |
| Muut nisät |
 |
| Paise |
Seuraava vastoinkäyminen olikin Nuunuun poismeno. Yleisesti Nuunuuta piti aina tarkkailla enemmän kuin muita marsuja. Sillä oli krooninen nuha ja painoa oli vaikea pitää yli 850g.
28.3.-18 Nuunuu käyttäytyi epätavallisesti: ruoka ei maittanut, tuntui kaasuuntuneelta, ei papanoinut. Siirsin sen omaan asumukseensa ja tarkkailin sitä. Tukiruokin 2h välein läpi yön ja lääkitsin. Aamuyöllä klo 6 Nuunuu oli papanoinut ja huokaisin helpotuksesta. Lähdin hyvillä mielillä töihin ja jätin ohjeistuslapun tukiruokintaa varten (sitä siis jatkettiin edelleen 2h välein). Töistä päästyäni kuulin surullisia uutisia. Nuunuu oli nukkunut pois 29.3.-18 noin klo 14. Olin järkyttynyt. Tässävaiheessa vetäydyin hieman somesta. Oli hassua kirjoitella instagramin puolelle murmeliinit käyttäjällä asioita, koska sen ensimmäiset päätähdet, Nuunuu ja Skippo, olivat molemmat poissa. Tyhjä olo, tuntui kuin olisin antanut kaikkeni.
Kelailin asioita hetken ja päätin, etten anna itseni lannistua liikaa. Jatkoin taas somettamistani tuttuun tapaan ja hetken kaikki oli lähes normaalia. Sain uutta buustia näyttelyistä, joihin menin ensimmäistä kertaa Poppanan kanssa. Näyttelyt järjestettiin Turussa. Poppana sain petistä 95p. ja kunniamaininnan käsiteltävyydestä. Olin tyytyväinen tulokseen.
3.4.-18 astutin Stellan uudelleen samalla uroksella. Tiineyaika sujui hyvin ja riskitekijöiden minimoinnin vuoksi eristin Stella erilliseen huoneeseen. Nyt viimeiset 14 päivää on ollut todella haastavia. Ennen Stellan asuttamista mietin mahdollisia riskejä sekä kuinka todennäköistä on, että nisätulehdus uusiutuu. Juttelin muutamien eri kasvattajien kanssa ja heiltä opin paljon uusia asioita. Nisätulehduksesta sain sen verran tietoa, että se harvoin uusiutuu.
 |
| Nisät ennen synnytystä |
 |
16.4.-18
|
Stella synnytti poikaset 19.4.-18 häkin nurkkaan (eli ei siis mökkiin), joten poikasten tarkkailusta tuli entistäkin vaikeampaa. Minulle olisi riittänyt se tieto, ettei pesästä ole karsiintunut poikasia (mikä taas viittaa siihen, et Stellan nisätulehdus ei ole uusiutunut). Viikko meni yllättävänkin hyvin ja suhteellisen nopeasti. Sen jälkeen huomasin, että Stella suupielet olivat veressä. Tarkistin nisät ja taas se yksi ja sama nisä oli selkeästi turvonnut. Aloitin antibiottikuurin. Tässä vaiheessa en tiennyt, että onko pesässä kuinka monta poikasta, ainoastaa pientä rapinaa kuului, josta pystyin päättelemään, että se ei ole täysin tyhjä. Tässä välissä Stella yrittikin jo kerran karata dunasta, puremalla reiän siihen. Onneksi sain paikattua reiän ajoissa. 12 vuorokauden kohdalla poikasia olisi saanut katsoa ja mahdollisesti käsitellä, mutta en uskaltanut riskeerata niiden henkiä. 13 vuorokauden kohdalla rohkaistuin ja laitoin tabletin kuvamaan videopuhelua häkin ulkopuolelta. Näin muutaman poikasen harhailemassa pesän ulkopuolella. Hetken oli jo hieman helpottuneempi fiilis-jes! Illalla, kun ruokin ja lääkitsin Stellan niin samalla haistoin häkistä pilaantuneen hajun. Päätin tsekata pesään. Siellä kaksi poikasta söi kolmatta... Laitoin pian viestiä kasvattajalle ja sain ohjeet siivota koko häkin, koska pesä haisi. ”Kuolemanhaju” saattaa stressata emoa, koska se paljastaa pedoille pesän paikan. Siivosin häkin ja sieltä löytyi kolme elossa olevaa poikasta. Laitoin poikaset ja Stellan takaisin puhtaaseen häkkii. Kaikki sujui ihan hyvin. Nyt vain odotellaan, että selviävätkö nämä kolme pienokaista.
 |
| 2 Suklaata, 1 kyyhkynharmaa |
Viimeisimpänä vastoinkäymisenä huomasin, että Disalle on ilmestynyt pieni, noin 1cm kokoinen patti alaselkään. Sain eläinlääkärille ajan ja se oli 2.5.-18 Sieltä saatiin ainostaan ohjeita, että pattia täytyy seurailla ja jos se kasvaa, niin sitten se täytyy leikata pois.
 |
| Kuva patista |
Hassua miten minulle on voinut sattua näin paljon vastoinkäymisiä pienen ajan sisällä. Toivottavasti nämä nyt helpottaisivat ja eläinten kanssa alkaisi hieman seesteisempi ajanjakso. Paljon hyviäkin asioita on tapahtunut. Meille on muuttanut kaksi uutta marsu sekä kaksi roborovskia. Lisäksi seuraavana viikonloppuna meille muuttaa todella upea syyrialainen hamsteri. Väriltään hän on kyyhkynharmaa valkokirjokilpikonna eli täydellinen tuleviin kasvatuskuvioihini. Vastoinkäymisten kautta voittoon.
 |
| Uudet marsut Momo ja Melody |
 |
| Uudet robot Taco ja Tuhto |
Kommentit
Lähetä kommentti